KIRSTE PALTTO – vuosttas sámi nissongirječálli
Kirste Paltto, Jovnna-Jon-Ánne-Kirste, lea riegádan soađi maŋŋá Fierranjogas, Suoma beal Deatnogáttis Vuovdaguoikka gilis.
Paltto vánhemat leigga eanandoallit geas ledje gusat ja sávccat. Áhčči bivddii luosa ja eadni duddjoi ja vuvddii goikkehiid ja eará dujiid Kárášjoga márkanis. Máinnasteamis ja muitalanárbbis leamaš guovddáš sadji Paltto mánnávuođa rájes. Eandalitge su áhčči, Máhte-Ovllá-Ovllá lávii máinnastit ollu iešguđet oktavuođain. Son máinnastii fearániid ja olbmuid birra beaivválaš bargguid siste muhto erenoamážit láju áigge.
Paltto vulggii skuvlii ja galggai orrut vahkuid Vuovdaguoikka ásodagas, gos son dovddai oktonasvuođa go ii dovdan eará mánáid. Son oahpai lohkat ja čállit jođanit ja čállimis šattai veahkki oktonasvuhtii ja jaskatvuhtii skuvllas.
Dego máŋgasat eará su sohkabuolvva nuorat, Paltto vulggii vázzit skuvlla máttás. Son váccii oahpaheai-skuvlla ja válmmáštuvai oahpaheaddjin 1971. Seamma jagi su vuosttas noveallačoakkáldat Soakŋu almmustuvai. Čoakkáldaga muitalusaid vuođđun lei rikkis njálmmálaš árbevierru mas son lei bajásšaddan.
Paltto barggai oahpaheaddjin njeallje jagi, man maŋŋá son mearridii čálligoahtit ollesbeaivválaččat. “Mun čállen sámegillii,” son lohká, “go mun in hálidan ahte sámegiella jávká dán máilmmis. Mun háliidin maiddái geavahit muitalusaid ja máidnasiid maid ledjen gullan mánnán iežan čállimis. Mun fuomášin man dehálaš ja buorre lei čállit iežas eatnigillii. Mun sáhten bidjat sániid buot siskkimus dovdduide maid muhtimin lea váttis buktit ovdan háladettiin.”
Paltto ovttas muhtin eará dáiddáriiguin ja čálliiguin dego Áillohaččiin (1943-2001) lei okta guovddáš olbmuin sámi kultuvrralaš morráneamis 1960-logu loahpas ja 1970-logu álggus. Son lei vuođđudeamen Sámi girječálliid searvvi 1979 ja doaimmai searvvi vuosttas sátnejođiheaddjin gitta jahkái 1986.
Vehá maŋŋelis son lei mielde vuođđudeamen Suoma sámi dáiddáriid searvvi (1992) ja lea doaibman searvvi čállin vuođđudeami rájes. Searvvi ulbmilparagráfas čuožžu: “Sápmelaš jurddavuogi mielde dáidda ii leat dušše dihto suorgi, muhto eallinvuohki, dáidu fidnet eatnamis ja birrasis sihke ealáhusa ja dáiddalaš movttiideami. Čábbodat beaivválaš geavahangálvvuin leamašan sápmelaččii mihtilmas, ovdamearkka dihtii guvssis, lávkkas, luođis, levddis, máidnasis, muitalusas, govas – dat leat sáhtášan sápmelačča riegádeamis gitta jápmima rádjái. Mis lea danin dáidárat, geat sihke čállet, málejit, juiget, leat teáhterbargguin ja duddjojit. Muhtimat leat válljen iežaset dáiddalaš bargun dušše ovtta suorggi danin vai beasášedje dainna ovddosguvlui.”
Paltto lea čállán ja almmustahttán 19 girjji. Diktačoakkáldagaid, mánáidgirjjiid, románaid ja noveallačoakkáldagaid lassin son lea čállán teahterčájálmasaid ja radiogulddalmasaid. Son lea čállán dušše sámegillii, earret pamfleahta Saamelaiset (1973), mii lei kritihkalaš geahčastat sámi diliide ja mii gáibidii suopmelaš servodagas stuorat fuomášumi ja beroštumi áššiide mat uhkidedje sámegiela ja kultuvrra seailuma. Pamfleahtta árvvoštalai maiddái rasisttalaš ja stereotiippalaš oainnuid ja govvadusaid sámiid birra ja guorahalai sámi árbevirolaš ealáhusaid boahtteáiggi.
Paltto romána Guhtoset dearvan min bohccot (1987) lei vuosttas oassi trilogiijas sámi eallimis ja servodatlaš ja kultuvrralaš rievdádusain sámeservodagas ovdal ja maŋŋá soađi. Guhtoset dearvan min bohccot jorgaluvvui suomagillii (Eino Kuokkanen) ja nammaduvvui Finlandia girjjálašvuođa bálkášumi evttohassan 1987. Dát lei vuosttas háve go sámi girječálli lea nammaduvvon dán bálkášumi evttohassan. Paltto oaččui maiddái Suoma Sámedikki girjjálašvuođa bálkášumi 1995 ja riikkaidgaskasaš Helen-bálkášumi, mii gudnejahttá erenoamáš nissonolbmuid barggu sin iežaset servodagain. Paltto oaččui Helen-bálkášumi erenoamážit su barggu ovddas seailluhit ja ovddidit sámegiela ja kultuvrra čállima bokte ja maiddái su aktiivvalaš searvedoaimma ovddas.
Su noveallačoakkáldat Suoláduvvan nammaduvvui Davviriikkalaš girjjálašvuođa bálkášumi evttohassan 2001 ja čuovvovaš jagi son oaččui Sámeráđi girjjálašvuođa bálkášumi seammá girjji ovddas (mii lea jorgaluvvon maiddái dárogillii).
Paltto vuođđudii goasttidansearvvi Giellasa 1989 álkidahttit girjjiid olggosaddima. Son lei dolkan vuordit dávjá máŋga jagi oažžut girjji olggos sámi goasttideaddjiid bokte, mat ledje smávvat ja oalat sorjevaččat stáhtadoarjagiin. Gielas doaimmai gitta jahkái 1997, goas hálddašan- ja eará barggut dego ruhtaohcamušat, márkanfievrrideapmi ja ruhtadoallu šadde menddo ollu čállima lassin. Jagiin 1994-2003 son doaimmai Rávgoš-teahtera jođiheaddjin. Dán áigodagas son čálii (ja eanaš bagadii) vihta čájálmasa mat johte turneain miehtá Sámi.
Maŋimuš jagiid áigge Paltto lea čállima lassin maiddái duddjogoahtán fiinna ránuid ja dáidegoahtán erenoamáš siste- ja láđđegovaid.
Kirste Paltto orru Ohcejoga márkanis. Gesiid son orru Fierranjogas Deatnogáttis.
Jearadettiin sámi girječálli eallimis, son vástida: “Olmmoš galgá jáhkkit iežas barggu dehálašvuhtii jos áigu čállit sámegillii, muđui nohkko motivašuvnnain ja energiijain. Sámi lohkkiin lea váttis oažžut máhcahusa ja gullat maid sii jurddasit. Okta sivva lea várra ahte sámit áin lohket oalle unnán, eandalitge boarrasut olbmot geat eai leat oahppan lohkat iežaset eatnigiela. Sámi kultuvra lea ain njálmmálaš kultuvra máŋggaláhkai – gávdnojit eambbo olbmot geat milloseappot máinnasit go váldet girjji gihtii ja álget lohkat. Nuppe dáfus lea hui soma cállit iežas gillii man beare fáttá birra almmi ja eatnama gaskkas. Muhto olmmoš duođaid ferte jáhkkit ja luohttit iežas bargui.”
