Saamen kaunokirjallisuus eli voimakasta nousukautta 1980-luvulla, jolloin oli paljon saamenkielisiä kirjoittajia sekä muutama pieni kustantamo. Näistä suurin ja merkittävin oli Norjan puolisen Tenon rannalla Venekentässä, Tanan kunnassa, toimintaansa harjoittava Jårgaleaddji Ås, jonka kautta moni aloitteleva kirjailija sai ensimmäisen kirjansa julkaistua. Mutta kun Jårgaleaddji Ås 80-luvun loppupuolella teki konkurssin, jäi saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen tyhjän päälle. Yhtäkkiä ei ollutkaan yhtään kustantajaa, koska mm. Davvi Media, Dat Ås ja Iđuŧ perustettiin vasta 90-luvun puolella.
Tässä tilanteessa ainoa keino saada kirjojaan julkaistua oli itse hakea rahoitusta ja tehtävä töitä sen hyväksi, jotta kirjat päätyisivät lukijoille saakka. Inger Haldis Halvari ja Kirste Paltto, jotka olivat Saamen Kirjailijaliiton johtokunnassa ja ahkeria kirjoittajia, perustivat Gielas -kustannusseuran v. 1989. Rahastonhoitajaksi ryhtyi Eino Kuokkanen. Ensimmäinen Gielasin kustantama kirja oli Kirste Palton novellikokoelma Guovtteoaivvat nisu (Kaksipäinen nainen).
Gielasin alkuperäisenä aikomuksena oli ruveta laajemminkin julkaisemaan saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Muutamia käsikirjoituksia tarjottiin, mutta Inger väsyi toimeensa pian ja hänen tilalleen valittiin Ingrid Tapio Tanasta. Gielas ei kuitenkaan kyennyt laajenemaan ja niin se jäi ainoastaan Kirste Palton kirjojen kustantajaksi. Se julkaisi viisi Kirsten kirjoittamaa kirjaa ja girgisialaisen Žingis Aitmatovin Kirjavan koiran kukkulan (saameksi Girjját beatnaga dievvá), jonka Kirste Paltto ja Eino Kuokkanen käänsivät suomesta saameksi.
Vaikka kirjojen suunnittelu, kansien muotoilu ja muu kustannustyö olivatkin mielenkiintoisia ja haasteellisia tehtäviä, oli raha-anomusten laatiminen, mainostus ja markkinointi pienelle yritykselle raskasta. Ja koska yhteiskunta ei tukenut Gielasin toimia, sen elämä kirjankustantajana päätti päivänsä vuonna 1997.
