Sámi čáppagirjjálašvuođa dilli badjánišgođii sakka 1980-logus. Ledje olu sámegielat čállit, lei muhtin uhca girjegoastideaddjit, main stuorámus lei Jårgaleaddji Ås. Dan ruoktobáiki lei Fanasgiettis, Norggabeali Deatnogáttis Deanu gielddas. Dan bokte máŋga álggahalli girječálli ožžo vuosttas girjjiideaset olggos. Muhto go dat koŋkánii 1980-logu loahpageažis, bázii čáppagirjjálašvuođa goastideapmi dušši ala. Báifáhkka ii lean oktage girjegoastideaddji (goastideaddjit e.e. Davvi Media, Dat Ås. Iđut vuođđuduvvojedje easkka 1990-logu bealde).
Jos áiggui olggosaddit girjjiidis, lei bággu ieš ohcagoahtit ruđa ja bargat dan buorrin, ahte girjjit beasašedje lohkkiid rádjái. Inger Haldis Halvari ja Kirste Paltto, geat leigga Sámi Girječálliid Searvvi stivrras ja čáliiga viššalit, vuođđudeigga Gielas-goastidansearvvi 1989. Ruhtadoallin álggii Eino Kuokkanen. Vuosttas Giellasa goastidan girji lei Kirste Paltto čállin noveallačoakkáldat Guovtteoaivvat nisu.
Giellasis lei oaiviliin olggosaddigoahtit viidásabbotge girjjiid. Moadde giehtačállosa fállojuvvojedje, muhto Inger váibbai farga. Su sadjái válljejuvvui Ingrid Tapio Deanus eret. Gielas ii nagodan viidánit ja nu dat bázii dušše Kirstte girjjiid olggosaddin. Gielas attii olggos vihtta Kirstte čállin girjji ja girgisiálaš girječálli Žingis Aitmatova girjji Girjját beatnaga dievvá, mii muitala čukčiid eallimis. Kirste Paltto ja Eino Kuokkanen jorgaleigga dan suomagielas sámegillii.
Vaikke girjjiid hápmen, bearpmaid plánen ja nu ain lei hástaleaddji ja gelddolaš bargu, lei ruhta-ohcan, máidnun ja márkanfievrideapmi lossat. Sisaboađut eai olus lean. Ja go servodat ii orron duvdimin Giellasa doaimmaid, de dan girjegoastidan eallin nogai jagi 1997.
